Sisustusmaniaa ja dominoefektejä

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että pieni sisustusidea poikii vähän suuremman projektin?

Sellaisen, joka kauhistuttaa muuta perhettä ja saattaa perheen äiti-ihmisen pakonomaiseen maniavaiheeseen, jossa pitää mitata, järjestää, siirrellä, käännellä ja väännellä vähän joka suuntaan.

Ihan kuin kodin feng shui vinksahtaisi yhden kaapin siirrosta sen verran pahasti, että muiden huonekalujen siirto samalla on lähes pakollinen toimenpide.

Ruuhkavuosimuijalle on käynyt näin. Muutamia kertoja. Tai no, aika usein.

Muijan mies vannoo, että näiden kaikkien suureellisten ja sekopäisten suunnitelmien syypää on Ikea, tuo aikuisen miehen maanpäällinen helvetti. Tai ainakin, jos muijan mieheltä kysyy. Muijalle se paikka on pyhä.

Ikea, tuo Ruuhkavuosimuijan pyhättö!

Muija on hankkinut monta muistoesinettä tästä pyhätöstä ja raahannut niitä pahvilaatikoissa kotiin. Koonnut (miehen mielestä hullun-) kiilto silmissä ja asetellut paikalleen.

Ja ollut niin tyytyväinen ostokseensa, että on vakaasti uskonut, että NYT on tämä huone lopullisesti saatettu siihen kuntoon, että sitä ei enää tarvitse muuttaa. Kunnes muutaman kuukauden päästä iskee uusi ajatus.

Ruuhkavuosimuija on myös erittäin taitava sosiaalisen median hyväksikäyttäjä Ikea-aarteiden etsimisessä. Kaiken maailman Facebook-kirpputorit ja muutkin torit ovat muijalle tuttuja. Ja ah, sitten kun löytyy joku kauan kaivattu ihanuus, sitä lähdetään hakemaan riemusta kiljuen (miehen mielestä maanisesti vingahdellen).

Mopo, joka keuli

Aina ei homma mene niin kuin Strömsössä tai Ikean mainoksessa. Eivätkä ne juuri tiettyyn paikkaan ostetut tavarat koskaan pysy siellä, minne ne ensin asettelee. Tavaroilla on tapana vaellella kodissa huoneesta toiseen muijan riemuksi ja miehen kauhuksi.

Ehkä epäonnisin tapaus oli se, kun muijan oli EHDOTTOMASTI saatava kuuden laatikon lipasto eteiseen, koska se on TILAVA. Kyse oli siis ihan puhtaasta epäonnesta, ei missään nimessä mittavirheestä.

Muija haki lipaston Ikeasta, raahasi kotiin ja mies kokosi samalla sadatellen koko kaupan hornan tuuttiin. Koottuna muija sitten huomasi, että se on tosiaan niinkin tilava lipasto, että sen saa eteisen kapealla käytävällä ohittaa melkein sivuttain…

Loppusijoituspaikka olikin sitten muijan ja miehen makkari, jossa se nökötti tyytyväisenä viitisen vuotta (siis se lipasto, ei muija). Kunnes eräänä viikonloppuna muijalle tuli sellainen olo, että pientä hienosäätöä voisi tehdä tyttären huoneessa.

Jotain ihmeellistä tuossa hienosäädössä kävi, kun lopulta massiivisen lipaston sisältö oli tyhjennetty parisängylle, tytön vanha hylly oli raahattu eteiseen odottamaan muutostyötä barbietaloksi ja tytön huoneessa ollut yhdeksän laatikon lipasto hinattu muijan ja miehen makkariin.

Tuona samaisena viikonloppuna mies oli lähtenyt asioille juuri ennen hienosäädön aloittamista ja palasi asioiltaan siinä vaiheessa, kun kahden lipaston ja yhden hyllykön sisältö oli ripoteltu pitkin taloa.

Mies pyöräytti silmiään ja kysäisi vaivihkaa, että lähtikö mopo ihan pikkuisen keulimaan. Muija pyöräytti silmiään takaisin ja komensi miehen kantopuuhiin. Mies ei selvästikään ymmärrä mitään inspiraation päälle.

Perhosefekti olohuoneessa

Myönnettävä on, että muijalla voi ihan pienikin sisutusajatus poikia sellaisen puolen kämpän muutosprosessin. Eihän sille vaan voi mitään, jos vaikkapa uuteen TV-tasoon mahtuu enemmän tavaraa, jolloin eteisen romulipastosta saa askartelutarvikkeet siististi olkkarin puolelle, jolloin romulipastoon mahtuu keittiön puolelta kierrätyspiste, jolloin keittiön kaappiin tulee lisää tilaa, jolloin taas…

Yksi ylimääräinen tyhjä laatikko voi siis olla se perhosen siipien räpäytys olohuoneessa, joka muuttuu pyörremyrskyksi keittiössä ja siirtää lusikkalaatikotkin paikoiltaan. Siis ihan vain hypoteettisesti ajatellen.

Sisustus on ihanaa puuhaa!

* Skrollaa alas ja kerro oma huimapäisin sisustustarinasi! *

Ruuhkavuosimuija on 6- ja 9-vuotiaiden tyttölasten äiti. Hän työskentelee erityisopettajana peruskoulussa ja kohtaa Suomen tulevaisuuden silmästä silmään päivittäin. Vapaa-ajallaan muija harrastaa kuskaamista, siivoamista, kiirehtimistä, lohduttamista, komentamista, auttamista ja muita perheenäidille tyypillisiä asioita. Ai niin, ja on muijalla mieskin. Toisinaan he tapaavatkin toisensa talossa, jonka yhdessä päättivät ostaa. Yhteistä laatuaikaa pariskunta viettää rempaten ja pihatöitä tehden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *